Kesän häähulinat

Kuka voisi säästyä onnenkyyneliltä kun näkee tämän kaunokaisen

Meillä on tämä kesä mennyt juhliessa, lähinnä ystävien ja sukulaisten häitä. Ihania juhlia kaikki, kauniita morsiammia, onnellisia aviopareja, ihanaa ruokaa ja suurta juhlaa. Viimeiset häät olivat meille vielä hieman erityisemmät, sillä aviotuvana parina olivat miehen veli sekä hänen tuore vaimonsa. Kyyneliltä ei todellakaan vältytty. Olen aina hieman ihmetellyt omaa äitiäni joka kyynelehtii heti kun sana häät edes mainitaan, mutta eipä tarvitse ihmetellä enää. Olen selkeästi perinyt tämän(kin) geeniin äidiltäni, sillä kun kirkon ovet aukesivat ja näin tämän kauniin "kälyni" astelevan kohti alttaria ei ollut minullakaan enää mitään tehtävissä. Onneksi pystyin piiloutumaan hiukan kameran taakse, mutta nenäliinaa kyllä tarvittiin. Kaiken kaikkiaan häät sujuivat tosi hyvin, hääpari oli onnellinen ja kaikki vieraat todella tyytyväisiä juhliin.Todella kauniit maalaishäät sanoisin.

Hääpaikan koristelua ja valmiselua

Miehelläni on kyllä mahtava suku ja etenkin perhe. Oli hauskaa nähdä myös kauempaa tulevaa sukua pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Aivan lähiperhettä (miehen sisaruksia puolisoineen) oli myös ihana nähdä, me kun näemme aivan liian harvoin. Anoppini sanoikin sunnuntaina siivouksen lomassa kuinka mahtavaa on että olimme kaikki auttamassa ja tekemässä yhdessä tätä suurta juhlaa. Se on ihan totta, ja varmaan myös tässä nykypäivän hektisessä elämässä aika harvinaista. Olen tosi onnekas kun saan kuulua siihen porukkaan myös.

Ainiin ja hei nyt ne tärkeät uutiset tähän väliin! MINÄ nappasin hääkimpun. Tai oikeastaan se käytännössä tippui suoraan mun käsiini, eli mun oli niin tarkoitus saada se. Mies ei napannut kyllä sukkanauhaa vaikka se tippuikin melkein hänen jalkojensa juureen, mutta hei eiköhän toi kimppukin nyt selkeäksi merkiksi riitä? ;) 

Toinen ihana tuleva kälyni

Tadaa, tässä se kimppu nyt on!

Meidän porukan häälahja avioparille oli yllätyshääyö sekä hääbrunssi minun isäni mökillä. Veimme hääparin yön pikkutunneilla mökille, johon isäni oli käynyt sytyttelemässä lyhtyihin kynttilöitä jo tunnelman luomiseksi. Sunnuntaiaamupäivällä sitten rynnimme koko perheen voimin tarjoilemaan hääbrunssia nuorelle parille, ja noh itsellemme myös siinä sivussa. Mieheni sisar oli tehnyt brunssille kahta ihanaa suolaista piirakkaa, ja miehen äiti mokkapaloja (jotka ovat sulhasen suurta herkkua). Minä ja sisareni huolehdimme lopusta brunssista ja sen esillepanosta. Uusi kokeilu brunssilla oli granola, jonka tarjoilimme turkkilaisen jugurtin kanssa. Granola oli kyllä super hyvää, vaikka itse sanonkin, ja kaiken lisäksi myös aika terveellistä ja tosi helppoa. Brunssi maistui kaikille, se oli mukava tapa viettää vielä hetki yhdessä juhlan kunniaksi ja sen voimin olikin mukava lähteä siivoamaan juhlapaikkaa.

Granola 
kaurahiutaleita
manteleita
erilaisia pähkinöitä
kuivattua aprikoosia
pellavan siemeniä
vaniljasokeria
hunajaa
loraus tummaa siirappia
kanelia

Pilko pähkinät rouheeksi, ja sekoita kaikki ainekset uunipellillä leivinpaperin päällä. Mausta sokerilla, kanelilla ja hunajalla sekä siirapilla. Anna maustua ja tekeytyä uunissa 50-60 asteessa vähintään 4 tuntia. (voit sekoittaa välillä, jotta myös siirappi ja hunaja levittyisi paremmin)

Tarjoilimme granolan kerroksittain turkkilaisen jugurtin kanssa. Yhteen kerrokseen lisäsimme jugurttiin hieman fariinisokeria joka tekee mausta kinuskimaisen.

Granolaa jäi hieman yli, joten pakkasin loput mukaan kotiin aamupalaksi